Vuokaleipä
| | |

Täysjyvää: vehnä, speltti ja yksijyvä

Aikomukseni oli tehdä täysjyvätaikina, muotoilla leivät koriin ja paistaa kylmälevon jälkeen. Suunnitelma muuttui vuokaleiviksi, koska taikina osoittautui löysäksi. Syynä ehkä kuoriosan sihtaus (8%) erilleen tai mittausvirhe tai liian korkea vesisuhde 85%. Yksijyvä ei ehkä ollut kovin janoista?

Taikina osoittautui ennakoitua löysemmäksi. Olin sihdannut 8% kuoriosaa erilleen. Täysjyvä on yleensä janoista. Ehkä yksijyvä imi ennakoitua vähemmän vettä? Joka tapauksessa suunnitelma piti muuttaa. Itse asiassa tämä ei ole ainutlaatuinen tilanne hapanjuurileivonnassa. Jyvien ja jauhojen vuosikerrat vaihtelevat ominaisuuksiltaan. Kokemus auttaa tekemään muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan.

Taikinanteon vaiheet

Taikinassa on vehnää, spelttiä ja yksijyvää 400g kutakin. Tein esitaikinan 20% jauhoista 65% vesisuhteella. Emojuurena käytin +7°C lämpötilassa kehittynyttä 100% vesisuhteen juurta 20g. Esitaikina sai kehittyä huoneenlämmössä 12 tuntia.

  • autolyysi 2 tuntia
  • juuri mukaan
  • suola (2%) mukaan 30 min. kuluttua
  • vaivaaminen kulhossa 10 min. Tauko 10 min.
  • vaivaaminen 5 min.
  • taittelut kulhossa 3 kertaa 30 min. välein. Viimeinen oli lempeä nostelu (coil fold).
  • kaksinkertainen muotoilu
  • sijoittaminen kannellisiin Pullman 9x4x4 vuokiin, jotka oli voideltu voilla ja ”jauhotettu” sihdatulla kuoriosalla
  • kylmälepo/-kohotus jääkaapissa +4°C 18 tuntia
  • paisto noin 50 min. Ensin kansi päällä 10 min. +230°C, jatko ilman kantta +200°C, kunnes sisälämpötila +98°C. Viimeisin 10 min. poistettuna vuoasta.
1. muotoilu

Tasolla levännyt taikina valmiina muotoiltavaksi vuokaan. Fermentoituminen näkyy pinnassa pieninä kuplina.

Leipiin tuli tavoitellun mukainen ruskea paistopinta, jota täydentää kuoriosan rapeus. Leivän sisus on sopivan avoin ja pehmeä. Maku on aromikas ja vain lievästi hapan. ”Potkua” saisi täysjyväleivässä olla enemmänkin! Kaikenkaikkiaan opettavainen onnistumisen kokemus.

Päätelmiä

Ensinnäkin, yhdistelmä käyttää viileässä hitaasti kehittynyttä emojuurta esitaikinassa. Tässä tapauksessa pieni määrä, 8%, fermentoi leipien jauhoseoksesta otetun 20% määrän hitaasti yön yli. Pienempikin esitaikina voisi riittää. Emojuuren määrää lisäämällä aikataulua voi tarvittaessa nopeuttaa esim. kuuteen tuntiin. Prosessi on joustava. Tästä syystä pidän tarkkoja reseptejä turhina.

Samankaltaiset artikkelit

  • |

    Täysjyväspelttileipä jatkokokeiluna

    Itse jauhetun luomutäysjyväspelttijauhon lisäksi taikinassa on 20% Fazerin vahvaa 00-pizzajauhoa. Ajatuksena on vahvistaa haurasta spelttitaikinaa ”gluteeninaruilla”. Prosessi lyhyesti: Ensin viileä autolyysi 1 tunti, juuri (20%) suoraan viileänä mukaan. Hetken kuluttua suola, 2%, mukaan. Pienen odottelun jälkeen vaivaamista 10 + 5 min., 10 min. tauko välissä. Taittelut 30 min. välein muistaakseni kolme kertaa. Kaksinkertainen muotoilu, yöksi…

  • | |

    Detmolder -kokeilu

    Arvostan suomalaista tapaa leipoa ruisleipää. Pitkä raskitus ja mieluimmin perinteinen puutiinu taikina-astiana. Lisäksi mahdollisimman vanha perinnejuuri. Arvostamiseen se on kuitenkin jäänyt. Tapa on työläs ja moni saa ruisleivästä vatsanpuruja, koska osa jauhoista on fermentoitunut vain lyhyen aikaa. Nimekkäidenkin. leipomoiden ruisleipä voi olla rakenteeltaan tiivistä eikä suutuntumaltaan miellyttävä. Taikina-astiana käytän teräs- tai lasikulhoa. Detmolder -menetelmä Nimensä…

  • |

    Kristalli- eli lasileipä

    Leipä on mukavan haasteellinen korkean vesisuhteen ja monien työvaiheiden vuoksi. Tavoitteena oli luonnollisesti maukas ja esteettinen lopputulos, mutta myös asettaa viileä juuri uudestaan testipenkkiin. Kokeilun lähtökohta Esikuvista oli runsaudenpula Myös lopputulokset vaihtelevat tosi avoimesta sisuksesta tavanomaisempaan. Tämä vähentää harrastelijan kokemaa painetta. Useimmiten virheet onnekai voi syödä! Hyväksyin juuren ilman uutta ruokintaa. Varman päälle pelatessa sen…

  • |

    Spelttileipä Maurizio Leon ohjeen muunnelmana

    Taikinassa on noin 30% täysjyväspelttiä. ”Type 85” vehnäjauhona käytin hiivaleipäjauhoa. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää seosta, jossa on 70% tavallista puolikarkeaa ja 30% täysjyvävehnäjauhoa. Tämäkin vinkki on Maurizion sivuilta. Muuntelua tarvitaan, koska jauhot eri maissa ovat erilaisia. Pidän Maurizion ”ThePerfectLoaf” -sivuston ja kirjan ohjeista ohjeista, koska niissä on esitetty selkeästi taikinanan ainekset ja prosessi ajoituksineen…

  • | | |

    Juuren ”oikea” määrä? Kokeilu 20% vs. 0,5%

    Juuren määrä ilmaistaan yleensä leipurinprosentteina suhteessa jauhojen määrään. Tavallisin määrä on 20%. Tein muutama vuosi sitten kokeiluja Respectus Panis -menetelmällä, jossa käytetään häviävän pientä juuren määrää ja vastaavasti pitkää aikaa huoneenlämmössä tai viileämmässäkin. Viereisessä kuvassa on kokeilun asetelma. Tein kahden leivän taikinalle yhteisen autolyysin eli sekoitin jauhot ja veden tekeytymään tunniksi. Jatkoin tavanomaisen prosessin mukaan….

  • |

    Satakuntalainen kakko – vai onko?

    Halusin tavoittaa lapsuudesta tutun kakon maun. Voi suli mukavasti äidin leipoman leivän päällä. Kakossa on reilusti ohraa vehnän lisäksi ja joskus ilmeisesti ruista. Joka kylässä ja talossakin on tainnut olla oma vaihteleva tapa. Tässä kokeilussa halusin tehdä leivät hapanjuureen ja käyttää runsasta ohran osuutta. Ohra ei ole enää pelkkä rehuvilja. ”Nyt otti ohraleipä” taitaa saada…