| | |

Terveysleipä – versio 2024

Sain työkaverilta ohjeen ja juuren terveysleipään joskus 1980 -luvulla. Tämä oli pitkään ainoa hapanjuurileipäni kunnes hurahdin ”Hapanjuurileipurit” -ryhmään syksyllä 2017. Netistä löytyy useita terveysleipäohjeita myös hapanjuuriversioina. Yhteistä niille on kaksivaiheinen taikina ja siemenlisä. Tavallisimmin juuri, noin 2,5 dl, otetaan talteen taikinasta. Kokemukseni mukaan se säilyy parhaiten jääkaapin ns. nolla-asteisessa osassa, jonka lämpötila on juuri ja juuri lämpimän puolella. Taikinasta tulee neljä tavallisenkokoista vuokaleipää. Osan vehnäjauhoista voisi korvata tavallisella puolikarkealla. Suosin kuitenkin täysjyvää, jotta oikeutus leivän nimelle säilyy.

Alkuperäisestä ohjeesta poiketen, käytän tässä kokeilussa esitaikinaan juurta, jonka emojuurena olen käyttänyt +10°C lämpötilassa kehittynyttä juurta, joka on ns. vaalea vehnäjuuri 20% ruislisällä. Taikinaan olen lisännyt korkean vesisuhteen ruisjuurta, jonka olen valmistanut +26°C lämpötilassa. Detmolder -tutkimusten mukaan menettely suosii nimenomaan hiivojen kehittymistä. (Mökkipaikkakunnalla suosikkiruisleiepäni on Viipurilaisen Kotileipomon ruispala, joka on tehty hapanjuureen, mutta prosessin loppupuolella taikinaan on käytetty myös teollista hiivaa, jota itse en käytä.)

Esitaikina (16 h +20°C)

  • 250 g juurta, vehnä 2/3, ruis 1/3, vesisuhde 100%
  • 1500 g kylmää vettä
  • 400 g täysjyväruisjauhoja
  • 100 g auringonkukan siemeniä
  • 100 g pellavansiemeniä
  • 200 g rikottuja ohrasuurimoja
  • 20 g karkeaa merisuolaa
  • 750 g täysjyvävehnäjauhoja
  • (2 pussia kuminaa)
  • (1 pussi pomeranssinkuorta)

Taikina (Vuoat 6 h, +22°C)

  • 500 g haaleaa vettä
  • 800 g täysjyväruisjauhoja
  • 20 g hienoa merisuolaa
  • 250 g ruisjuurta, vesisuhde 150%

Ohjeita ja kommentteja

Ainekset voi sekoittaa käsin. Riittää, että kaikki jauhot kostuvat. Olen käyttänyt Ankarsrum -yleiskonetta veitsi-koukku -yhdistelmällä. Suosin esitaikinan kehittymistä viileässä huoneenlämmössä vähintään yön yli. Valmista taikinaa ei tarvitse muotoilla. Lusikointi vuokiin ja tasoitus kostealla lusikalla riittää. Alkuperäisessä ohjeessa paistoajaksi suositellaan 1 h 45 min. +175°C – +200°C ja ilman vuokia vielä 30 min. Olen poistanut vuoat, kun leipien sisälämpötila on +94°C ja jatkanut paistoa kunnes se on +98°C. Olen aloittanut paiston +190°C lämpötilasta ja laskenut +180°C lämpötilaan. Paiston alussa voi käyttää höyryä tai muuta kostutusta. Leipien pinnat voi peittää tarvittaessa leivinpaperilla, jos ne tummuvat liikaa. Vuokina olen käyttänyt USAPan 9x4x4″ 23x10x10 cm silikonipäällysteisiä vuokia ja vastaavia pinnoitettuja Kaiser -merkkisiä. Neljä vuokaa mahtuu kerralla uuniin. Vuoat ovat paistovalmiita, kun taikina on kohonnut lähes reunojen tasalle.

Arviointia ja parannusehdotuksia

Rakentavalla tavalla kriittisen vaimoni mukaan maku ja suutuntuma ovat erinomaisia. Arvelen, että huolella herätetty hapanjuuri esitaikinavaiheessa parantaa ohjeen toistettavuutta. Leivästä tuli juuri sopivan kuohkea. Näyttää siltä, että Detmolder -optimoitu ylimääräinen juuri teki tehtävänsä. Se ei ainakaan pilannut rakennetta tai makua. Seuraavana kokeiluna harkitsen pientä vehnäjauho-osuutta antamaan sitkoa lopulliseen taikinaan. Tätä oli ainakin mukava tehdä. Kokeilun tulos on vapaasti käytettävissä ja paranneltavissa. Tätätkään ei kannata pitää reseptinä, vaan yhtenä leipäesimerkkinä, joka toivottavasti kehittyy ja maistuu!

Samankaltaiset artikkelit

  • |

    Satakuntalainen kakko – vai onko?

    Halusin tavoittaa lapsuudesta tutun kakon maun. Voi suli mukavasti äidin leipoman leivän päällä. Kakossa on reilusti ohraa vehnän lisäksi ja joskus ilmeisesti ruista. Joka kylässä ja talossakin on tainnut olla oma vaihteleva tapa. Tässä kokeilussa halusin tehdä leivät hapanjuureen ja käyttää runsasta ohran osuutta. Ohra ei ole enää pelkkä rehuvilja. ”Nyt otti ohraleipä” taitaa saada…

  • |

    Shelterin mallasleipä hapanjuureen

    Joulun 2023 alla Teemu Laurellin ravintolaansa varten kehittämän leivän ohje löytyi HS.fi ja soppa365.fi sivuilta. Päätin asettaa itselleni haasteen muuntaa leipä hapanjuureen tehtäväksi. Lisähaasteena päätin tehdä taikinan käsin. Tiesin etukäteen, että prosessi on oleellisesti alkuperäistä hitaampi. Harrastelijalle ei ole kiire minnekään, joten päätin tavoilleni uskollisena pistää taikinan myös kylmälepoon. Käytin juurena 100% vesisuhteen tavallista vehnäjuurta,…

  • |

    Spelttileipä Maurizio Leon ohjeen muunnelmana

    Taikinassa on noin 30% täysjyväspelttiä. ”Type 85” vehnäjauhona käytin hiivaleipäjauhoa. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää seosta, jossa on 70% tavallista puolikarkeaa ja 30% täysjyvävehnäjauhoa. Tämäkin vinkki on Maurizion sivuilta. Muuntelua tarvitaan, koska jauhot eri maissa ovat erilaisia. Pidän Maurizion ”ThePerfectLoaf” -sivuston ja kirjan ohjeista ohjeista, koska niissä on esitetty selkeästi taikinanan ainekset ja prosessi ajoituksineen…

  • |

    Täysjyväspelttileipä jatkokokeiluna

    Itse jauhetun luomutäysjyväspelttijauhon lisäksi taikinassa on 20% Fazerin vahvaa 00-pizzajauhoa. Ajatuksena on vahvistaa haurasta spelttitaikinaa ”gluteeninaruilla”. Prosessi lyhyesti: Ensin viileä autolyysi 1 tunti, juuri (20%) suoraan viileänä mukaan. Hetken kuluttua suola, 2%, mukaan. Pienen odottelun jälkeen vaivaamista 10 + 5 min., 10 min. tauko välissä. Taittelut 30 min. välein muistaakseni kolme kertaa. Kaksinkertainen muotoilu, yöksi…

  • | |

    Detmolder -kokeilu

    Arvostan suomalaista tapaa leipoa ruisleipää. Pitkä raskitus ja mieluimmin perinteinen puutiinu taikina-astiana. Lisäksi mahdollisimman vanha perinnejuuri. Arvostamiseen se on kuitenkin jäänyt. Tapa on työläs ja moni saa ruisleivästä vatsanpuruja, koska osa jauhoista on fermentoitunut vain lyhyen aikaa. Nimekkäidenkin. leipomoiden ruisleipä voi olla rakenteeltaan tiivistä eikä suutuntumaltaan miellyttävä. Taikina-astiana käytän teräs- tai lasikulhoa. Detmolder -menetelmä Nimensä…